Tiedote

Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset panostavat entistä enemmän opiskelijoiden hyvinvointiin

Ajankohtaista Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Hyvinvointi
Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa on aiempaa paremmin käytettävissä psykologi- ja kuraattoripalveluja, mutta palvelut eivät vieläkään ole kaikkien opiskelijoiden saatavilla.
Kuvituskuva: Oppilaat kuuntelevat tunnilla ohjeita

Opetushallituksen ja THL:n yhteistiedote

Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Opetushallituksen syksyllä 2018 keräämistä tiedoista. Tiedonkeruussa kartoitettiin lukioiden ja ammatillista perustutkintokoulutusta järjestävien oppilaitosten toimipisteiden toimia opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Opiskelijoilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet saada tukea opintoihinsa ja oman hyvinvointinsa lisäämiseen, sillä kuraattori- ja psykologipalveluja on käytettävissä entistä kattavammin Suomen lukioissa ja ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa.

Lähes jokaisessa (99 %) lukiossa oli tarjolla kuraattori- ja terveydenhoitajapalveluja lukuvuonna 2017–2018. Lääkäri- ja psykologipalvelut olivat käytettävissä noin yhdeksässä kymmenestä lukiosta (87% ja 91%).

Ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa kuraattoripalvelut olivat vastaavana ajankohtana käytettävissä 96 prosentissa ja terveydenhoitajan palvelut 93 prosentissa toimipisteistä. Lääkärin palveluja tarjottiin noin neljässä viidestä ja psykologin palveluja noin viidessä kuudesta toimipisteestä (78% ja 85%).

Opiskeluhuoltopalvelujen järjestäminen on kehittynyt lukioissa pääosin myönteisesti vuodesta 2007 lähtien. Vaikka opiskeluhuoltopalveluja on myös ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa aiempaa paremmin käytettävissä, ei niitä edelleenkään tarjota kaikissa toimipisteissä. Terveydenhoitajan palvelut puuttuivat kokonaan tai niistä ei ollut tietoa yhteensä 21 toimipisteessä. Vastaavasti lääkärin palvelut puuttuivat kokonaan tai niistä ei ollut tietoa 62:ssa, kuraattorin 11:sta ja psykologin 44 toimipisteessä.

Opiskelijoiden osallistaminen vaikuttaa yleiseen hyvinvointiin

Opiskelijat voivat osallistua koulun toiminnan suunnitteluun, järjestämiseen ja kehittämiseen monin eri tavoin, mikä voi osaltaan lisätä opiskelijoiden hyvinvointia.

Esimerkiksi lähes puolessa Suomen lukioista ja kolmasosassa ammatillisen koulutuksen toimipisteistä opiskelijoiden on mahdollista olla mukana kurinpitoa ja järjestyssääntöjä koskevien suunnitelmien laatimisessa. Lisäksi opiskelijat ovat isossa osassa kouluja voineet vaikuttaa aiempien vuosien tapaan ruokailujärjestelyjen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin (61% lukiot, 72% ammatillinen koulutus).

Opiskelijakunta toimii säännöllisesti lähes kaikissa lukioissa ja noin kahdessa kolmesta ammatillisen koulutuksen toimipisteestä.

Vaikka vaikutusmahdollisuudet ovat laajat, on opiskelijoiden osallistuminen lukio-opetuksen suunnitteluun vähentynyt. Suunnitteluun pääsee osallistumaan noin kahdessa kolmesta lukiosta.

Ammatillisen koulutuksen uudistus on tuonut muutoksia opetusta koskevien suunnitelmien laatimiseen, mikä voi näkyä opiskelijoiden aiempaa pienempänä osallistamisena. Noin kolmannes toimipisteistä on ottanut tässä uudistusvaiheessa opiskelijat mukaan tutkinnon toteutuksen suunnitteluun.

Opintojen edistymisen seuranta on nuorista välittämistä

Opiskelijoiden opintojen etenemistä seurataan tiiviisti lähes kaikissa lukioissa ja 87 prosentissa ammatillisten toimipisteistä. Yleisimmin seuranta tapahtuu jaksoittain, mutta myös kuukausittain tai viikoittain. Lukiot seuraavat myös opiskelijoiden poissaolotunteja tiheään.

Nämä toimet ovat konkreettisia keinoja ehkäistä koulutuksen keskeyttämistä ja puuttua mahdollisiin ongelmiin opiskelussa.

Tiedon hyödyntäminen hyvinvoinnin edistämisessä takkuaa

Nuorten hyvinvointia, terveyttä, opiskelua ja avun saamista kartoittavaa tietoa kerätään säännöllisesti joka toinen vuosi valtakunnallisella kouluterveyskyselyllä. Vaikka kyselyyn osallistutaan kattavasti, on tulosten käsittelyssä työyhteisön kanssa parantamisen varaa.

Puolessa lukioista keskustellaan ja päätetään toimenpiteistä kerätyn tiedon pohjalta. Reilussa kolmasosassa ammatillisen koulutuksen oppilaitoksia tehdään päätöksiä kerättyihin tietoihin perustuen.

TEAviisarin tuloksia käsitellään henkilöstön kanssa vielä tätäkin harvemmin.

Info: Näin tiedot kerättiin

  • Tiedonkeruu lähetettiin syksyllä 2018 kaikkiin Manner-Suomen lukioihin ja ammatillista perustutkintokoulutusta järjestävien oppilaitosten toimipisteisiin
  • Tiedot toimitti yhteensä 343 lukiota (94 % Suomen lukioista) sekä 303 ammatillista perustutkintokoulutusta järjestävää toimipistettä (76 %)

TEAviisari tuottaa valtakunnallista, paikallista ja koulukohtaista tietoa peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja siinä tapahtuvista muutoksista. TEAviisari tukee koulujen ja oppilaitosten sekä kuntien kehittämis- ja arviointityötä sekä mahdollistaa tietojen vertailun kuntien ja oppilaitosten välillä.

Lisätietoja:

Opetusneuvos Riia Palmqvist, Opetushallitus, p. 029 533 1668
Opetusneuvos Jouni Järvinen, Opetushallitus, p. 029 533 1693
Asiantuntija Kirsi Wiss, THL, p. 029 524 7705
 

Lähdeviite: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa – TEA 2019. THL. Tilastoraportti 12/2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051315294

Wiss K, Hakamäki P, Hietanen-Peltola M, Ikonen J, Järvinen J, Saaristo V, Saukko N & Ståhl T. Hyvinvoinnin ja terveyden ja edistäminen ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa. Tutkimuksesta tiiviisti 15, toukokuu 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-340-3