02.04.2019

Oodi lukiokoulutukselle – lukiota uudistetaan yhteistyössä

Blogi
Opetussuunnitelma Lukiokoulutus
Suomalaisella lukioväellä on nyt tilaisuus, johon kannattaa tarttua. Meille on annettu mahdollisuus uudistaa suomalaista lukiokoulutusta yhdessä. Näin voimme vastata tulevien vuosikymmenten paikallisiin ja maailmanlaajuisiin haasteisiin. Uudistustahtimme on kompakti, mutta kuitenkin kohtuullinen.

Petri Lehikoinen

Kuva: Petri Lehikoinen

Elämme suomalaisessa lukiomaailmassa ennennäkemätöntä uudistuskautta. Ylioppilastutkintoa on digitalisoitu, ja opetussuunnitelmia on kirjoitettu uudestaan. Syksyllä 2016 käyttöön otettujen opetussuunnitelmien muste ehti juuri ja juuri kuivua, kun lukiokoulutus pääsi huomion kohteeksi hallituksen puoliväliriihessä keväällä 2017. Lukiolaki ja sen osana myös opetussuunnitelman perusteet päätettiin uudistaa. Eduskunta hyväksyi uuden lukiolain viime kesänä ja määritteli samalla, että uuden lain mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2021 alkaen.

Uusien säädösten myötä aloimme laatia opetussuunnitelman perusteita Opetushallituksessa viime syksynä. Käärimme hihat ja toimimme niin tehokkaasti kuin mahdollista, jotta paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön jäisi riittävästi aikaa. Kunnianhimoinen aikataulu on pitänyt. Nyt Lops-perusteiden luonnos on kommentoitavana. Toivomme kommentteja lukiolaisilta ja heidän vanhemmiltaan sekä lukiokoulutuksen asiantuntijoilta ja järjestäjiltä. Perusteet julkaistaan marraskuussa valtakunnallisilla lukiopäivillä.

Nyt Lops-perusteiden luonnos on kommentoitavana. Toivomme kommentteja lukiolaisilta ja heidän vanhemmiltaan sekä lukiokoulutuksen asiantuntijoilta ja järjestäjiltä.

Tavoitteenamme on ollut innostava, osallistava ja lukiokoulutusta eheyttävä Lops-prosessi, joka sisältää sekä valtakunnallisten perusteiden laatimisen että paikallisen perustetyön. Aloitimme valmistelun elokuussa kysymällä lukioväeltä perusteiden kehittämistarpeista ja saimme kyselyyn ilahduttavasti yli 500 vastausta. Jatkoimme pitkin syksyä vuorovaikutteisella linjalla: järjestimme kahdeksan paikkakuntaa käsittäneen maakuntakiertueen ja pidimme yhteisiä seminaareja sidosryhmien, ylioppilastutkintolautakunnan ja Aineopettajaliiton kanssa. Tärkeää työtä ovat tehneet myös perusteita työstäneet 23 työryhmää, joissa on ollut Opetushallituksen omien asiantuntijoiden lisäksi mukana 200 lukiokoulutuksen arjen ja tutkimuksen asiantuntijaa.

Suomalaisen sivistyksen symboliksi kohosi Helsinkiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotismerkkihankkeena keskustakirjasto Oodi, joka on inspiroinut meidänkin työtämme. Olemme käyttäneet Lops-prosessista työnimeä Oodi lukiokoulutukselle. Oodillahan tarkoitetaan lyyristä runoa, jolla halutaan osoittaa kunnioitusta. Me osoitamme nyt arvostusta suomalaiselle lukiokoulutukselle uudistamalla sitä yhdessä. Meillä on ainutlaatuinen hetki tehdä hyvää lukiolle. Vaikka uudistustahti tuntuu tiukalta, kehittämisen mahdollisuus on erityisen hyvä juuri nyt, kun yksi ikäluokka on ehtinyt opiskella edellisen opetussuunnitelman mukaan ja yhteiskunnallinen tahtotila on suotuisa. Perusteiden kehittämistarpeet on nähty ja digitaalisen yo-tutkinnon vaateet koettu.

Yhteistyö ja vuorovaikutus ovat isosti esillä opetussuunnitelman perusteissa. Olemme Opetushallituksessa erittäin tyytyväisiä siihen, että myös perustetyötä on tehty tiiviisti yhdessä keskeisten sidosryhmien kanssa. Olemme kiitollisia siitä arvokkaasta panoksesta, jonka lukiokoulutuksen kehittäjät ovat antaneet tähän mennessä, ja toivomme, että jatkamme samalla tavalla yhteisen Oodimme puolesta.


Kirjoittaja

Petri Lehikoinen
Petri Lehikoinen
Opetusneuvos, yksikön päällikkö