Ammattikorkeakouluun vai yliopistoon? Tarkastelua korkeakoulujen yhteishauista 2015-2019

Blogi
Korkeakoulujen yhteishaku on järjestetty yhteisenä ammattikorkeakouluille ja yliopistoille syksystä 2014 lähtien. Yhteishaku järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Keväisin yhteishaussa opiskelupaikkaa tavoittelee yhteensä noin 150 000 hakijaa, joista vain kolmasosalle on tarjolla opiskelupaikka. Toisin sanoen joka kevät noin 100 000 hakijaa jää ilman opiskelupaikkaa!

Karoliina Silokangas, Merja Väistö ja Mikko Eronen

Kuvassa Silokangas, Eronen ja Väistö.

Ensimmäinen korkeakoulujen kevään yhteishaku vuonna 2015 keräsi ennätysmäärän hakijoita, hieman yli 154 000. Tämän jälkeen hakijoiden kokonaismäärässä tapahtui pieni lasku ja määrät tasaantuivat lähemmäksi 150 000. Laskua selittävät vuonna 2016 käytössä ollut hakemusten käsittelymaksu ja vuodesta 2017 lähtien voimassa olleet lukuvuosimaksut EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille hakijoille.

Kevään 2019 yhteishaussa hakijoita oli yhteensä noin 151 700. Viiden vuoden aikana korkeakoulujen yhteishaussa ja valintaperusteissa on myös tapahtunut useita muutoksia, jotka ovat osaltaan voineet vaikuttaa hakijoiden käyttäytymiseen ja näkyvät tilastoissa.

Kiinnostus yliopisto-opintoihin kasvaa

Kevään yhteishauissa vuosina 2015-2019 ammattikorkeakouluun hakeneiden määrä on laskenut yhdeksän (9) prosenttiyksikköä. Yliopistoon hakeneiden määrä on puolestaan samalla aikavälillä kasvanut viisi (5) prosenttiyksikköä.

Selkeää syytä muutokselle on hankalaa löytää. Yhtenä selittävänä tekijänä voi olla se, että osa ammattikorkeakouluista järjestää enenevässä määrin haun vieraskieliseen koulutukseen yhteishaun ulkopuolella. Toinen selitys voi olla ulkomaisten opiskelijoiden määrän lasku, joka kohdistuu erityisesti ammattikorkeakouluihin, Vuonna 2016 velvoittavaksi tulleet ensikertalaiskiintiöt ovat myös voineet vaikuttaa.

Entistä useampi hakee moneen kohteeseen

Vain pieni osa hakijoista merkitsee hakemukselleen kaikki käytettävissä olevat kuusi hakukohdetta ja vain noin 20 000 hakijoista hakee sekä ammattikorkeakouluun että yliopistoon. Keskimäärin haetaan kolmeen hakukohteeseen ja yli neljäsosa hakee vain yhteen hakukohteeseen. Tätä voi selittää esimerkiksi se, että varsinkin yliopistojen valintakokeita on pidetty niin vaativina, ettei opiskelija ehdi valmistautua useisiin kokeisiin. Valintakoeyhteistyön lisääntymisen sekä todistusvalintojen myötä tilanne voi olla muuttumassa, ja näyttää jo muuttuneen.

Lisääntyneen valintakoeyhteistyön myötä opiskelija voi hakea useaan hakukohteeseen samalla valintakokeella. Valintakoeyhteistyö on käytössä esimerkiksi lääketieteessä, oikeustieteessä, kasvatustieteessä ja diplomi-insinööri-koulutuksessa. Ammattikorkeakouluissa koulutusalakohtaista valintakoeyhteistyötä on tehty jo useita vuosia.

Useampaan kuin kolmeen hakukohteeseen hakeneiden määrä onkin viime vuosina ollut kasvussa. Vuonna 2018 hakijat hakivat aiempaa enemmän varsinkin viiteen (5) hakukohteeseen, joka on aiempina vuosina ollut suhteellisen vähäistä. Kyseisenä vuonna tätä muutosta voi selittää esimerkiksi se, että lääketieteelliseen koulutukseen tuli käyttöön yhteisvalinta, ja nyt kaikkiin viiteen suomenkieliseen lääketieteelliseen voi hakea samalla valintakokeella.

Myös todistusvalinnan käyttö opiskelijavalinnoissa voi osaltaan selittää sitä, että opiskelijat hakevat entistä useampaan hakukohteeseen. Kevään 2020 yhteishaussa todistusvalinnasta tulee pääväylä lähes kaikilla aloilla. Lisäksi nykyinen yhteishaku jaetaan kahdeksi erilliseksi hauksi. Mielenkiintoista on nähdä, miten uudistukset vaikuttavat hakemiseen.


Kirjoittajat

Karoliina Silokangas
Karoliina Silokangas
Harjoittelija
Merja Väistö
Merja Väistö
Erityisasiantuntija
Mikko Eronen
Mikko Eronen
Specialsakkunnig